EU:n kestävyyslainsäädäntö on ottanut taas yhden askeleen eteenpäin, kun EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti saavuttivat alustavan sopimuksen kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n ja yritysvastuudirektiivi CSDDD:n yksinkertaistamisesta. Neuvottelutulos vaatii vielä virallisen hyväksynnän EU:n jäsenmaiden neuvostossa sekä Euroopan parlamentin täysistunnossa. Muutosten tarkoituksena on keventää hallinnollista taakkaa ja lisätä eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.
Muutoksia soveltamisaloihin ja sisältöihin
Jatkossa CSRD:n mukainen kestävyysraportointivelvoite koskee yrityksiä, joilla on vähintään 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on vähintään 450 miljoonaa euroa vuodessa. Aiemmin raportointivelvoitteen piiriin kuuluivat ne yritykset, jotka täyttivät kaksi seuraavista kriteereistä: henkilöstömäärä yli 250 työntekijää, tase eli 25 miljoonaa euroa tai liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa. Uudistuksen myötä listatut pk-yritykset ja rahoitusalan holding-yhtiöt rajataan kokonaan soveltamisalan ulkopuolelle. Raportointivelvoitteen piiriin jäävien yritysten on rajattava arvoketjuun suuntautuvat tiedonantovaatimuksensa vapaaehtoisen VSME-kestävyysraportointistandardin sisältöihin, jottei pienemmille yrityksille tulisi ylimääräistä hallinnollista taakkaa.
Myös yritysvastuudirektiivi CSDDD:n soveltamisala koki merkittävän kavennuksen. Velvoitteet kohdistuvat jatkossa vain yrityksiin, joilla on yli 5 000 työntekijää ja vähintään 1,5 miljardin euron liikevaihto. Aikaisemmin soveltamisala oli 1000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto. Riskiperusteinen due diligence -velvoite pysyy voimassa, eli yritysten tulee arvioida haitallisten vaikutusten mahdollisuuksia koko arvoketjussaan, mutta yritykset voivat keskittyä niihin arvoketjun alueisiin, joissa todelliset ja potentiaaliset vaikutukset ovat todennäköisimpiä. Mikäli haitallisia vaikutuksia tunnistetaan useilla eri alueilla, voidaan toimenpiteissä tarvittaessa priorisoida suoria liikekumppaneita ja toimien tulee perustua ”kohtuudella saatavilla olevaan tietoon”. Tällä halutaan suojella pienempiä yrityksiä liiallisilta tietopyynnöiltä. Myös ilmastosiirtymäsuunnitelman laatimisvelvoite poistuu. Se on herättänyt paljon keskustelua asiantuntijoiden keskuudessa, sillä päätöksen on katsottu vievän pohjan kunnianhimoiselta ilmastotyöltä. Tämän lisäksi EU-tason siviilioikeudellisen vastuun kansallinen harmonisointi poistettiin kokonaan, ja seuraamusten enimmäistasoksi tuli 3 % maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.
Mitä yritykset nyt tekevät?
Kestävyyssääntelyyn tehdyt kevennykset ovat mittavia, ja uudistuksen myötä lukuisat yritykset tipahtavat kestävyysraportointivelvoitteen ulkopuolelle ennen kuin raportointi on ehtinyt edes kunnolla alkaa. Esimerkiksi CSRD:n piirissä oli aikaisemmin arviolta 1300 suomalaista yritystä, mutta muutosten jälkeen määrän arvioidaan tipahtavan kymmenykseen eli noin 130 yritykseen. Monissa yrityksissä on varmasti huokaistu helpotuksesta, kun raportointivelvoitteet eivät enää koskekaan omaa toimintaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että useimmissa tämän kokoluokan yrityksissä raportoinnin hyödyt on tunnistettu. Monet jatkavat raportointia jossain muodossa, oli kyseessä sitten CSRD:n mukaisten ESR-standardien soveltaminen, GRI-raportointiin palaaminen tai vapaaehtoisen VSME-standardin mukaisen raportoinnin aloittaminen.
ESR-standardien uudet, kevennetyt versiot odottavat vielä virallista hyväksyntää, mutta EFRAG:n laatimat luonnokset ovat saaneet pääsääntöisesti hyvän vastaanoton yritysten ja asiantuntijoiden keskuudessa. Kuitenkin esimerkiksi siirtymäsuunnitelmavaatimuksen poistaminen on aiheuttanut keskustelua ilmastotyön vesittämisestä. Standardiluonnokset ovat sisällöltään huomattavasti alkuperäisiä ESR-standardeja suppeammat ja yksinkertaisemmat: tietopisteiden määrä on vähentynyt liki 70 % ja rakennetta on virtaviivaistettu merkittävästi. Sivumäärä on tipahtanut puoleen ja myös kielestä on tehty helppotajuisempaa. Kierivän kokemuksien mukaan kevennettyjen standardien noudattaminen on resurssitehokkaampaa, yksinkertaisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, kuin alkuperäisten standardien. Uudistuksen myötä ESR-standardit ovatkin varteenotettava vaihtoehto yrityksille, jotka haluavat tehdä vähänkään kunnianhimoisempaa vastuullisuustyötä, vaikkei CSRD enää velvoittaisikaan raportoimaan.
EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) on Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä, joka vastaa ESR- ja VSME-standardien luonnostelusta.
Kierivä palvelut raportoinnin tueksi
Kaipaatko tukea raportoinnissa? Kierivällä on laajaa kokemusta vastuullisuusraportoinnista ja vastuullisuuden kehittämisestä. Tarjoamme tukea eri raportointistandardien käyttöönotossa ja löydämme yhdessä oikeat toimintatavat raportoinnin edistämiseksi. Autamme järjestelmällisessä tiedonkeruussa, tekstien tuottamisessa ja kokoamme raportin kanssanne tarvittaessa alusta loppuun saakka.
