Kestävyysraportointi ja sen toimintaympäristö ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti. OpenCO2net ja Kierivä selvittivät vastuullisuusasiantuntijoille suunnatulla kyselyllä, mikä on kestävyysraportoinnin ja kasvihuonekaasupäästölaskennan tilanne Suomessa toimivissa yrityksissä vuonna 2026. Vaikka kestävyysraportoinnin sääntely elää, yksi asia näyttää kyselyn perusteella selvältä: vastuullisuustiedon merkitys yritysten toiminnassa ei ole vähenemässä. Päinvastoin kestävyysraportointi on vähitellen muuttumassa välineeksi, jonka avulla yritykset jäsentävät toimintaansa, tunnistavat kehityskohteita ja rakentavat läpinäkyvämpää liiketoimintaa.
ESRS ja VSME nousseet keskeisiksi raportointiviitekehyksiksi
Kyselyyn saatiin 39 vastausta eri kokoisista yrityksistä ja monenlaisilta toimialoilta. Lähes 70 % vastaajista ilmoitti, että heidän edustamassaan yrityksessä julkaistaan kestävyysraportti vuodesta 2025 alkaen.
Ylivoimaisesti käytetyimpiä raportointistandardeja olivat ESRS- ja VSME-standardit, kumpikin 41 % osuudella. Vain 7 % vastanneista ilmoitti, ettei kestävyysraportti noudata mitään erityistä standardia. GRI-standardin mukaan raportoitiin vain yhden vastaajan edustamassa yrityksessä.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että EU:n kehittämät raportointiviitekehykset ovat nopeasti vakiinnuttamassa asemaansa Suomessa toimivissa yrityksissä.
Miksi vastuullisuudesta raportoidaan?
Syyt raportoinnille olivat moninaisia. Raportoinnin taustalla on tyypillisesti yhdistelmä sääntelyä, sidosryhmien odotuksia ja yritysten omaa tahtotilaa kehittää toimintaansa.
Monissa yrityksissä raportointi on käynnistetty valmistautuessa CSRD-vaatimusten mukaiseen raportointiin ennen Omnibus-aloitetta. Kestävyysraportointi nähdään kuitenkin edelleen keinona vastata asiakkaiden, rahoittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kasvavaan tiedontarpeeseen. Useat yritykset korostavat myös läpinäkyvyyttä, oman vastuullisuusstrategian seurantaa sekä halua toimia edelläkävijänä tai sitä, että vastuullisuus on kirjattu yrityksen missioon ja arvoihin.
CSRD velvoittaa yritystämme, mutta raportoisimme myös ilman velvoitetta, koska sidosryhmät pyytävät vastuullisuuteen liittyviä tietoja.
Yleisin syy raportoimattomuuteen on velvoitteen puute. Erityisesti pienissä yrityksissä raportointi koetaan työlääksi suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, ja monissa yrityksissä vastuullisuustyö on vasta rakentumassa muun liiketoiminnan kehittämisen rinnalla. Joissakin tapauksissa vastuullisuuteen liittyvää tietoa jaetaan muissa kanavissa.
Suurin osa vastaajista ilmoitti, ettei kestävyysraporttia varmenneta kolmannen osapuolen toimesta. Varmennus on kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n piiriin kuuluvissa yrityksissä pakollista, mutta myös jotkut ESRS-raportteja vapaaehtoisesti julkaisevat yritykset varmentavat raporttinsa joko kokonaan tai osittain. Suurin osa VSME:n mukaan raportoivista yrityksistä ei käytä kolmannen osapuolen varmennusta, vaikka muutama vastaaja ilmoittikin varmentavansa VSME-raportin kokonaan tai osittain.
Päästölaskenta yleistyy, tavoitteet seuraavat perässä
Kyselyn perusteella kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on jo monessa yrityksessä varsin laajaa. Suurin osa vastaajista ilmoitti laskevansa päästöjä Scope 1–3 -laajuudella, mikä tarkoittaa, että yritykset tarkastelevat päästöjä paitsi omasta toiminnastaan myös arvoketjustaan. Tämä viittaa siihen, että päästölaskenta on monissa organisaatioissa vakiinnuttamassa asemansa osana vastuullisuustyötä.
Päästövähennystavoitteiden osalta tilanne on kuitenkin hajanaisempi. Osa yrityksistä on asettanut Science Based Targets -tavoitteita tai aikaan sidottuja hiilineutraaliustavoitteita, mutta merkittävällä osalla tavoitteita ei ole vielä määritelty. Tulokset viittaavat siihen, että monissa yrityksissä työ on edennyt ensin päästöjen mittaamiseen ja ymmärtämiseen, kun taas varsinaisten vähennystavoitteiden asettaminen on vielä seuraava kehitysvaihe.
Mitkä vastuullisuusteemat korostuvat yrityksissä?
Kyselyn perusteella yritysten vastuullisuustyön painopiste on tällä hetkellä selvästi ilmastoon ja resurssien käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasupäästöt nousivat ylivoimaisesti tärkeimmäksi teemaksi. Myös kiertotalous, hyvä hallinto sekä omaan henkilöstöön liittyvät kysymykset korostuivat vastauksissa.
Sen sijaan biologinen monimuotoisuus, ympäristön pilaantuminen ja vesivaroihin liittyvät teemat nousivat esiin selvästi harvemmin. Tulokset voivat viitata siihen, että yritysten vastuullisuustyössä korostuvat tällä hetkellä erityisesti teemat, joita on helpompi mitata, johtaa ja raportoida – kuten päästöt, resurssitehokkuus ja hallintokäytännöt.
Tiedon kerääminen on raportoinnin suurin haaste
Yritysten mukaan kestävyysraportoinnin suurimmat haasteet liittyvät dataan. Erityisesti tiedon kerääminen omasta toiminnasta ja arvoketjusta sekä datan laadun ja vertailtavuuden varmistaminen koetaan vaikeaksi. Haastavaksi koetaan myös Scope 3 -päästölaskenta ja siihen liittyvän tiedon saaminen toimittajilta ja muualta arvoketjusta. Haasteita aiheuttavat lisäksi standardien tulkinta, raportointivaatimusten laajuus sekä rajalliset resurssit.
Monelle yritykselle ensimmäinen raportointivuosi onkin ollut selvästi työläin vaihe, kun tiedonkeruuprosesseja ja raportointikäytäntöjä vasta rakennetaan.
Raportoinnista kohti johtamisen työkalua
Yritykset näkevät kestävyysraportoinnin kehittyvän tulevaisuudessa yhä systemaattisemmaksi osaksi normaalia liiketoimintaa. Moni uskoo raportoinnin tehostuvan erityisesti datankeruun ja laskennan automatisoinnin myötä, mikä vähentää manuaalista työtä ja parantaa tiedon laatua.
Samalla raportointia halutaan kehittää strategisemmaksi. Raportointiviitekehys voi toimia perusrunkona, mutta yritykset täydentävät sitä omalle liiketoiminnalleen olennaisilla teemoilla ja soveltavat sitä mahdollisuuksien puitteissa.
VSME on aika suppea, joten tarkoitus on laajentaa jatkossa raportointia enemmän yrityksellemme oleellisiin ja strategisiin näkökulmiin myös. Eli VSME voi olla perusrunko, mutta ajatus on raportoida vähän enemmän oman näköisesti ja kokoisesti.
Kokemuksen karttuessa raportointiprosessit vakiintuvat, läpinäkyvyys lisääntyy ja raportoinnin tuottamaa tietoa opitaan hyödyntämään entistä paremmin myös yrityksen omassa kehittämisessä.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin tarkemmin
*Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS) ovat EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n mukaiset, suurille yrityksille pakolliset kestävyysraportointistandardit. Ne määrittävät, mitä ja miten suurten yritysten tulee raportoida ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista kaksoisolennaisuuden periaatteella.
VSME-standardi on eurooppalaisille pk-yrityksille suunnattu vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi. Se tarjoaa kevyemmän ja selkeämmän tavan raportoida kestävyysasioista silloin, kun yritys ei kuulu CSRD-velvoitteen piiriin, mutta haluaa julkaista kestävyysraportin esimerkiksi asiakas- tai rahoittajavaatimusten täyttämiseksi.
Kestävyysraportointi haltuun Kierivän tuella
Kierivällä on laajaa kokemusta kestävyysraportoinnista ja vastuullisuuden kehittämisestä. Tarjoamme tukea eri raportointistandardien käyttöönotossa ja löydämme yhdessä oikeat toimintatavat raportoinnin edistämiseksi. Autamme järjestelmällisessä tiedonkeruussa, tekstien tuottamisessa ja kokoamme raportin kanssanne tarvittaessa alusta loppuun saakka.
Lue lisää vastuullisuuspalveluistamme
Varaa aika maksuttomaan tutustumispalaveriin
